Nämä ovat niitä hetkiä kun tuntee itsensä hieman vanhaksi.
Tajusin juuri, että aloitin tottiksen (tottelevaisuuskoulutuksen) ensimmäisen koirani kanssa 19 vuotta sitten.
Miten siitä voi olla niin kauan!
Sitä en enää muista, että kuinka monta vuotta on siitä, koska olen viimeksi ollut ohjatussa treenissä tottiksen parissa.
Jossakin välissä agility vei niin mennessään ettei muihin treeneihin jaksanut panostaa ja nyt viimeiset vuodet on käyty vain näyttelyissä.
Mutta nyt tuulee uudet tuulet sen verran, että liityin paikalliseen kerhoon, Impivaaran Halleihin, ja lähdin Texin kanssa arkitottelevaisuuteen. Ihan vain sen takia, että koirille olisi jotakin muutakin puuhaa kuin pyöriä täällä omalla pihalla ja välillä tekee hyvää nähdä muitakin koiria muualla kuin näyttelyissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti