maanantai 21. kesäkuuta 2021

Isovillakoiran M pentueen kuulumisia

 Aika on taas pentujen kanssa mennyt niin nopeasti, että ikää tulee juhannuksena jo kuusi viikkoa. Tällä viikolla on pentujen sirutus ja terveystarkastus. Sen jälkeen rekisteröinti loppuun Kennelliittoon ja kun rekisteripaperit saapuvat, ovatkin pennut jo lähes muuttovalmiita uusiin koteihinsa. 
Narttupennun tilannetta yhä pohdiskelen. Löytyisikö sille sijoitus/kimppakoti vai pystynkö päästämään sen käsistäni pois. Välillä vaikeita päätöksiä ja asiaahan ei helpota, että kyseinen pentu on ihan yhtä ihana kuin muutkin :D

Muutama kuva viikon takaa kun pennuille oli juuri tehty konetyöt.















Seuraavaksi julkaisuvuorossa ovatkin seisotuskuvat ;)

Pentueen tarkemmat tiedot kotisivuilta: http://villans.net/

perjantai 21. toukokuuta 2021

M pentue syntynyt

 



Vuoden 2021 pentupöhinät ovat virallisesti alkaneet. Ensimmäinen pentue syntyi 14.5.2021. Kyseessä isovillakoiria ja M pentue. 1 narttu ja 5 urosta.
Kotisivuilta löytyy tarkempia tietoja: http://villans.net/pentueetlitters/m-pentue-m-litter/

Taas tässä vaiheessa pennuista tulee vain näitä hauskoja pötköttelykuvia, mutta eipä mene kauaa kunnes on täysi vauhti ja tohina päällä ja sitten ei enää rauhallista hetkeä talossa olekaan :D 







tiistai 22. joulukuuta 2020

Hyvää joulua 2020

Poikkeuksellisen vuoden jälkeen True Villansillakin rauhoitutaan viettämään joulua.

Oikein ihanaa joulua kaikille blogin lukijoille.



perjantai 11. joulukuuta 2020

Testauksessa kuono.fi:n verkkokurssit ja koiran koulutus

Minulle ja koirille tarjottiin mahdollisuutta päästä testaamaan kuono.fi sivuston verkkokursseja koirien kouluttamiseen liittyen ja lyhyesti voin sitä heti kommentoida: MAHTAVAA! 

Kaikessa arjen ja työn kiireessä en ollut edes ajatellut, että kyllähän nykyään voisi saada erilaisia koulutusoppaita myös verkkokurssina. Tällainen tapa on itselle mitä täydellisin!
Ymmärrän hyvin, että monelle se henkilökohtaisesti kouluttajan  ja muiden koirien omistajien tapaaminen on tärkeässä osassa koiran kanssa harrastamisessa. 
Itse en kumminkaan erityisesti odota muiden ihmisten kohtaamisia ja aikatauluja on jotenkin vaikea lyödä lukkoon tiettyinä aikoina tapahtuville koulutuksille. Lisäksi kurssipaikat voivat olla kaukana tai hankalissa paikoissa. 
Tällainen verkkokurssi, jonka videoita voi katsoa juuri silloin kun itselle sopii, on mitä parhain tapa minulle. Ihana vapauden tunne ja siltikin kurssin tuntee hyvin hyödylliseksi ja inspiroivaksi. Tulee tunne, että näitä harjoitteita täytyy päästä heti itsekin testaamaan. 

Nuorimmainen opiskelemassa kurssia aamuhämärässä

Kävin läpi kurssit: Hajutyökurssi ja Koirankoulutuksen perusteet
Molemmissa kursseissa vetäjänä on eläintenkouluttaja Noora Tihtonen. Videot ovat hyvin selkeitä, pilkottu useaan selkeään osaan ja Nooran puhe on erittäin miellyttävää. Videoiden kulku on myös ihanan sujuvaa. 
Positiivista myös oli, että videolla esiintyvät koirat olivat nuoria ja tekivät sellaisia asioita, joita eivät vielä olleet harjoitelleet. Joten videon tilanteet olivat juuri niin aitoja, joita itsekin todennäköisesti kohtaisi oman koiran kanssa, joka ei myöskään ole vielä asioita treenannut. 

Hajutyökurssi käynnissä

Koirankoulutuksen perusteista jäi erityisesti mieleen kurssin alkuvaiheilta oleva video: Koiran lajityypillisestä käyttäytymisestä. Videolla kerrottiin kuinka lajityypillistä käyttäytymistä on esimerkiksi haukkuminen, kaivaminen, pureminen ja leukojen käyttäminen. Asioita, joita koiran pitää saada tehdä ollakseen koira. Lajityypilliset käyttäytymiset ovat tavallista käytöstä koirille, mutta ne pitää vain valjastaa sallittuun muotoon. 

Hirveän hyvä muistutus itsellekin 😄 Koska nuohan ovat juuri niitä asioita, jotka tuppaavat itseä koirien käytöksessä välillä ärsyttämään. Mutta ne on asioita, joita koirat vain tekevät ja jos en itse osaa ohjata niitä tekemään asioita oikealla tavalla niin sittenhän ne haukkuu juuri silloin kun haluavat jne. 
Eli vaikka koiria on ollut jo 25 vuotta, on välillä hyvä kerrata perusteitakin.

Itsellä on nyt kiva tilanne, koska talossa on kaksikin pentua/junioria, joiden kanssa pääsee testaamaan aivan alkeista kurssien sisältöjä. Kiva päästä tekemään koulutuksia aivan puhtaalta pöydältä ilman koiran ennakkoajatuksia aiheesta. 
Testattiin heti hajutyökurssin ohjeilla avainten etsimistä. Koirat olivat tietty kaikki aivan innoissaan, jes päästään tekemään jotakin! Nuoret ja veteraanit, kaikki yhtä innoissaan. 
Videoiden ohjeilla jatketaan aivan ehdottomasti kurssia eteenpäin. Ja näistä videoista innostuneena voisin hyvinkin myös ostaa videokursseja! 

Junnuikäinen oli aivan tohkeissaan uudesta "tempusta"

Chihukin pääsi haistelemaan ja on varsin tehokas käyttämään nenäänsä. 

Talouden vanhin, jo 13v, osoitti myös, että vielä nenä toimii.

Talouden eniten nenäänsä käyttävä, jäljestystä rakastava, nyt jo 10v veteraani, tykkäsi luonnollisesti myös touhuta taas hajutyöskentelyn parissa 💛 

 

torstai 22. lokakuuta 2020

Tuotetestaus Bosch ProSilence Serie 6 imuri

Yhteistyössä Boschin kanssa sain käyttööni Bosch ProSilence Serie 6 imurin.




Imurin testaaminen sopii tähän talouteen paremmin kuin hyvin!
Myönnän, että olen hyvin neuroottinen lattioista.
Käytännössä aina kun kävelen kotona, katson lattiaan ja etsin likoja. En voi ollenkaan sietää hiekkaa lattialla tai eläinten karvoja. Siksi käytössä onkin höyryimuri, vesi-imuri, pölypussiton imuri...

Usein kumminkin mieluummin moppaan lattiat kuin imuroin, koska tuntuu, että imuri vain puhaltaa pölyä huoneilmaan. 
Nyt tässä ProSilence mallissa on pestävä HEPA-suodatin ja poistoilma on puhtaampaa kuin huoneilma. Poistoilman pölyjäämäluokka on A. 
Pakko myöntää, että huoneilma ei tuntunut tavalliselta imuroinnin jälkeiseltä hitusen tunkkaiselta. Enkä siinä vaiheessa edes tiennyt, että imurissa olisi niin hyvä suodatin, vaan innoissani vain imuroin ja vasta jälkikäteen lukaisin ohjeista tämän tiedon. 

Uusi ominaisuus, jota tähänastisissa omissa imureissa ei olekaan vielä ollut, on kahvassa oleva Remote Power Control tehonvalintaominaisuus. Se tuntui aivan valtavan nykyaikaiselta ja kätevältä. 



Hiljainenkin imurin luvataan olevan ja sitä se olikin. Minusta myös kevyt. Liikkui näppärästi neljällä pyörällään. Pyörien tosin toivoisin olevan isommat, koska ne kumminkin keräävät karvoja lattialta eivätkä enää pyöri yhtä hyvin. Tosin kerää ne isotkin renkaat karvoja, joten sikäli koolla ei liene väliä.
Miehen ensimmäinen kommentti taisi olla imurin nähdessään, että "valkoinen putki?!". Minusta se oli ihana! Asia, jolla ei ole mitään merkitystä käyttömukavuuteen tai imurin toimintaan, mutta silti se oli minusta ihanan pirteä! Eikä tuollainen kohta varresta mihinkään edes likaannu, joten mielestäni ei ole väliä vaikka onkin raikkaan valkoinen :)




maanantai 19. lokakuuta 2020

Toyvillakoirapentuja L pentue

 Ihanat rakkauspakkaukset ovat syntyneet <3

Kaksi "pikkuista"

Ensin alkutietoja pentueesta: 
Emo: Zhasmin Gintarinè Sala "Chanel"

Pennut syntyivät 3.10.2020. Yksi narttu & yksi uros.

Juuri syntyneitä

Sisko ja veli



Kuten kuvista voikin päätellä niin pennut saapuivat maailmaan sektiolla. Chanelin ensimmäisen tiineyden pentu oli niin iso ettei se mahtunut syntymään. Nyt tällä kertaa halusin nähdä tilanteen etukäteen röntgenilla ja vaikka pentuja tällä kertaa oli jopa kaksi, näytti ne varsin suurilta. Joten en uskaltanut ottaa turhaan riskiä synnytyksen suhteen ja tällä kertaa sovittiin ajoitettu sektio. Sitä sovittuakin vielä aikaistettiin, koska Chanelin lämpötila kävi jo alhaalla ja synnytys todennäköisimmin olisi alkanut jo ennen sovittua sektiota. 

Kotona

Olen erittäin kiitollinen eläinlääkärille Taina Haarahiltuselle. Hän oli erittäin joustava ja huolehtiva. Leikkauskin onnistui viikonloppuna <3 Taina myöskin kyseli kuulumisia moneen kertaan. 
Kaikki meni todella loistavasti ja helposti. 

Tyttö

Poika

Pennuista tulee vielä oma sivusto kotisivuille ja varmasti oma kuvakansio Facebookkiin, mutta nyt olemme vasta eläneet rauhallista "lapsivuodeaikaa" ja ihastelen vain noita ihania pieniä suloisia myttyjä.


torstai 15. lokakuuta 2020

Ajatuksia koronakeväästä yhdistettynä koirien kasvattamiseen

Tämän kirjoituksen on tarkoitus olla erityisesti itseä varten muistona oudosta vuoden 2020 keväästä kun korona rantautui Suomeen. Tätä voi joskus vuosien päästä palata lukemaan ja silloin toivottavasti muistella ja ihmetellä asiaa, joka varmasti kaikkien toivomana on jo historiaa. Vaikkakin tällä hetkellä valitettavalta tosiasialta vaikuttaa se, että korona jää elämään keskuuteemme.

Kuten muinakin vuosina, oli nytkin pentueita suunnitelmissa. Aina jollakin nartulla on juoksuaika aikaisin keväällä ja niin nytkin, isovillakoira Demillä. Oli aika kokeilla Demin ensimmäistä pentuetta. Demi asuu kimppakodissa Savonlinnassa.  Ensimmäinen astutus oli 21.2.2020. Demin kimppaomistajat esimerkillisesti hoitivat astutusreissut uroksen luona. Tässä vaiheessa ei ollut vielä mitään hajua kenelläkään millaiseksi elämä pian muuttuisi. 

Pikkuhiljaa uutisointi koronasta vain kiihtyi ja kuinka se voimalla rantautuu Suomeenkin. Se ei tuntunut omaan elämään mitenkään erityisemmin vaikuttavan, koska ei muutenkaan pahemmin matkustella. Kotimaamatkailukin on ollut jo pitkään hyvin vähäistä. Lähinnä, koska kuka hoitaisi koiria matkustellessa :D
Muistan vielä hyvin elävästi yhden maaliskuun maanantain. Oltiin pojan kanssa aamusta normaaliin tapaan puheterapiassa ja sieltä kun ajettiin kotiin, ei ketään ollut missään. 
Vaikka landella asutaankin niin on täälläkin omasta mielestä jopa liikaa liikennettä melkein aina ja tuolla kertaa kun sai yksin ajella teillä kotia kohti, oli tunnelma hyvin outo. Aavemainen suorastaan. 
Tuossa vaiheessa oli varmaankin annettu suositus, että pitäisi pysyä kotona ja suosia etätöitä. Ihmiset tuntuivat kehotusta oikein hyvin noudattavankin. 
Tuo kerta oli myös viimeinen terapiakerta terapeutin tiloissa. Siitä eteenpäin monta viikkoa tunnit olivat etänä kotoolta käsin. Siihenkin tottui, lapsi sekä minä. 
Tässäkään vaiheessa ei Demin tiineys vielä aiheuttanut kummempaa huolta.
Mutta sitten iski melkein pommi. Uudenmaan rajat laitettiin kiinni. Eipä sekään paljoa omaa tai perheen elämää muuttanut, koska ei ollut tarvetta poistua Uudeltamaalta. Vasta vähän myöhemmin tajusi kunnolla, että eihän Riihimäellekään pääsisi ja siellä on tullut välillä käytyä kaupoilla tai sukulaisella kylässä. 

Kuvakaappus kun Uudenmaan raja sulkeutui ja asiaa oli media kuvaamassa.


Tässä vaiheessa jo hitusen huoletti Demikin, mutta koska yrittäjillä oli lupa liikkua rajojen yli, en vieläkään osannut erityisemmin jännittää. Ajattelin vain, että tulostan autoon mukaan todisteet siitä, että olen yrittäjä ja ajan vain yritykseni ajoja ja pakko päästä rajoista yli.
Koiraihmiset tietty hätääntyivät ja lähettivät poliisien keskusteluväyliin kyselyitä, että miten voi kulkea koiran kanssa rajoista ja poliisien kanta tietty oli, että koirien kuskaaminen rajojen yli on aivan turhanpäiväistä eikä se ole syy rajan ylittämiseksi.
Nyt alkoi jo jännittämään. Entäs jos en osaa rajalla olla tarpeeksi vakuuttava enkä pääsisi yli. Suunnitelma kun vielä oli sellainen, että Demi olisi tuotu kotooltaan lähemmäksi rajoja ja jos omistajat ovat valmiita ajamaan koiran niin lähelle kasvattajaa niin reilua heille olisi, että myös pääsisin koiran hakemaan eikä pitkä ajorupeama olisi turha. 
Lueskelin monet keskustelut somesta ja monissa oli sama vinkki, että lähettää vain koiran toiselta puolelta rajaa toiselle puolelle. 
Toteuttikohan tuota lopulta ketään. Olisi hauska kuulla :D
Lisäksi vinkattiin myös vartioimattomista rajakohdista, mutta niissä peloteltiin olevan dronevalvontaa. Kännyköitäkin kuulemma vähän seurattaisiin, mutta vain jollakin yleisellä tasolla eikä yksilöidysti.  
Kyselin myös löytyisikö tuttuja, keillä on oikeus ajaa rajoista läpi ja voisi samalla kuljettaa koiran. Muutama vaihtoehto löytyikin, mutta en voi mitään sille, että olen vähän huono pyytämään apua. Tuntuu siltä, että kun itse olen itseni tähän ongelmaan saattanut niin pitää itse ongelmasta myös selvitä eikä stressata sillä tuttavia. 

Demin laskettu aika vain läheni. Kenen tahansa kanssa juttelinkin niin mielipide oli, että et tule koiraa saamaan itsellesi ja että rajat ei varmasti aukea ajoissa. 
Raja nimittäin saattaisi aueta juuri pari päivää ennen laskettua aikaa ja riskillä voitaisiin odottaa siihenkin.
Villakoira on siitä kiva rotu, että ei ne vaadi mitään viikkojen tottumisaikaa ennen synnytystä. Varsinkin kun tämäkin koti on ainakin jotenkin jo koiralle tuttu ennestään. Jännitystä vain aiheutti se, että kukaan koira ei ole vielä odottanut synnytyksen alkua sinne lasketulle päivälle saakka. Aina ovat aloittaneet aiemmin. 

Olin onnekas! Rajat aukesivat jopa etuajassa muutaman päivän! Demin omistajat lähtivät lähes heti tuomaan Demiä tänne. Olihan se aivan valtava helpotus kun kaiken pystyi tekemään täysin luvallisesti. Lisäksi nyt kimppaomistajatkin pääsisivät katsomaan synnytystä ja pentujakin niin halutessaan. 

Demin synnytys sujui mutkattomasti.
Ensimmäistä kertaa kokeilin ottaa sirutuksen ja lääkärintarkastuksen tekevän lääkärin tänne kotiin. Se oli valtavan kätevää. Ei tarvinnut pakata isoa pentuetta autoon moneen häkkiin ja roudata niitä häkkejä autosta lääkärille. Lisäksi lähiasemilla oli erityistoimenpiteitä koronan vuoksi ja vähän haastava yhdistelmä odottaa itse ulkona lasten kanssa pentujen vain ollessa lääkäriaseman sisällä.


Viimeinen "ongelma" olikin enää vain tulevien pentuomistajien tutustumiskäynnit. Olin jo suunnitellut, että mahdollisimman paljon yhdistän useamman perheen samalle käyntikerralle, mutta nythän se olisi vähän kyseenalaista. Päädyin kumminkin suunnitelman toteuttamaan, koska jos suinkin sää sallii niin tapaamiset voi toteuttaa ulkosalla. Tuntui oudolta, että kaikki olivat keskenään etäisiä. Itse ei voi keittää ihmisille kahvia ja tarjota jotakin kahvisyötävää. Tunnelma oli jotenkin kylmä vaikka keskiössä olikin ne ihanat pienet reippaat pennut. Parhaansa mukaan itse vain yrittää selittää, että laittakaa ihmiset paljon kuulumisia kennelin omaan ryhmään ja tutustutaan vielä sitäkin kautta lisää kaikki keskenämme silloinkin kun pennut ovat jo muuttaneet täältä. Koska oli aivan turha edes haaveilla, että voisi pitää pentutreffejä. 

Sellainenkin "hauska" sattuma oli tämän pentueen kanssa, että aakkosjärjestyksessä tämä oli K pentue. Ketään ei nimetty Koronaksi siltikään. Ei se ehkä ole sana, johon liittyisi mitään positiivista ja että sellaista nimeksi haluaisi :D 

Pennut eivät onneksi osaa murehtia mistään pöpöistä


Tätä kirjoittaessa on jo syksy 2020 ja pöpö on uudestaan voimakkaasti liikkellä. Itselleni jäi tästä Demin pentueesta yksi narttu, Tähti, kotiin. Minkäänlaisissa treeneissä ei olla käyty. Näyttelyitä ei ole tiedossa ja vaikka olisikin, en ehkä itse olisi erityisen kiinnostunut niihin vielä edes menemään. 
Parhaillaan täällä on toyvillakoira Chanelilla kaksi viikon vanhaa pentua.
Koronan sanottiin lisäävän koirien kysyntää ja on se varmasti niinkin. Toyvillakoiria kysellään muutenkin niin paljon etten osaa sanoa lisääntyikö kysyntä.

Nyt vielä tässä vaiheessa ei ole kaikki paikat samalla tavoin "kiinni", kuin ne oli keväällä, mutta nyt uutena asiana on maskisuositus. 
Ehkäpä itsellä on lähinnä odottava tunnelma ensi vuotta ajatellen. Silloin olisi jälleen suunnitelmia isovillapentujen suhteen, mutta saapa nähdä millaisia haasteita korona silloin asiaan tuo...  

Yksi K pennuista, Tähti, joka taisi jäädä meille

Uusin tulokas, pienoinen toyvillakoira



maanantai 18. toukokuuta 2020

K pentue ulkoilee ensimmäistä kertaa



Voi kuinka isoja pennut jo ovatkaan <3 Tänään lopulta oli sateeton päivä ja pennut pääsivät haistelemaan ensimmäistä kertaa ulkoilmaa!
Ensimmäinen kerta on aina vähän piippailua ja pitäisi päästä mamman helmoihin. Varsinkin kun se mammakin vähän jännittyneenä asiaa seurailee. Tottuminen tapahtuu kumminkin nopeasti ja pian jo oppivat odottamaan ulkoilua. Ja kasvattajalle kiva juttu kun osa pissoista ja kakoista menee ulos :D 


http://villans.net/pentueetlitters/k-litter-k-pentue/

perjantai 15. toukokuuta 2020

Unelmapentue isovillakoiria

Unelmia on siksi, että niitä kohti voi pyrkiä ja niitä pitää yrittää toteuttaa <3





Kaikki pentueet ovat aina samalla lähtöviivalla. Kaikkia mietitään pitkään ja vaihtoehtoja punnitaan. Nyt voin kumminkin todeta, että tätä K pentuetta olen suunnitellut jo vuosia, voidaan puhua seitsemästä vuodesta vähintään. Aika hurjaa, tiedän.
Sen enempää en historiasta jauha vaan olen äärimmäisen tyytyväinen, että pentue on nyt olemassa.









Pennut syntyivät 23.4.2020. Kolme narttua ja viisi urosta. Yksi sininen uros ja narttu. Kaksi aprikoosia narttua ja neljä urosta.


Narttuja en vielä tässä vaiheessa ole kenellekään lupaillut. Kaikki varmasti ymmärtävät, että vuosien unelmoinnin jälkeen punnitsen erittäin tarkasti, mikä tytöistä on juuri se, jonka jättäisin itselleni. Joko fyysisesti minulle tai kimppaomistukseen sopivaan kotiin. Eikä minkäänlaisia päätöksiä pysty tekemään näin nuorista pennuista. Mutta toki ne kaikki ei ole itselle jäämässä, joten lopulta ne koditkin täytyy olla tiedossa :)

Pentueen vanhemmat ovat molemmat aktiivisia koiria. Villakoiramaiseen tapaan toki molemmat osaavat myös rauhoittumisen taidon, mutta ehdottomasti parhaimmillaan ovat kun pääsevät tekemään jotakin aktiivista.
Siksi toivon, että pennutkin pääsisivät näyttämään kykynsä jonkinlaisessa aktiviteetissa. En lupaa näistä tulevan täysin sohvakoiria ;)

Lisää päivityksiä tulossa. Pennut ovat aloittaneet kiinteän ruoan maistelun ja pikkuhiljaa niiden vauhti vain kasvaa, joten kivaa videomateriaaliakin tiedossa. 

Kyselyitä pennuista on tullut paljon, enkä ole kaikkiin ehtinyt edes vastaamaan. Sähköpostia silti toki aina saa laittaa.
(Osa valokuvista J. Martikainen) 


lauantai 29. helmikuuta 2020

Chihupentujen elämää viikolla 9

Tällä viikolla pennut täyttivät jo hurjat seitsemän viikkoa! Järkyttävää, mihin aika on taas mennyt! 
Pennuille on keksitty nimet (Jimmy Choo, Just Best & Joyful Heartbreaker) ja ensi viikolle jos niille saisi sirutusajan sekä terveystarkastuksen.
En tykkää viedä näitä pienten rotujen pentuja kovinkaan aikaisin sirutukseen vaan annan rauhassa kasvaa isommaksi kooltaan ja mieleltään. Kennelliitolta tulee hyvinkin nopeasti sirutuksen jälkeen rekisteripaperit, joten sikälikään asialla ei ole erityinen kiire. Varsinkin kun harvoin chihupennut muuttavat koteihinsa kahdeksanviikkoisina. 


Tällä viikolla pääsivät tutustumaan hieman ulkomaailmaankin, mutta koska sattuikin kylmä viikko pitkästä aikaa, jäi tutustuminen hyvin lyhyeksi. Ensi viikolla uudestaan jos on lämpimämpää. 

Tässä pentujen touhuilua. Joka tosin on jo hieman laiskaa, koska en tullut kuvanneeksi alkuriehumisia:



Poika (Jimmy Choo) keksi hieman kyseenalaisen lelun itselleen :D