Muovia kissanruoassa, hoh hoijaa

Moni ystäväni tietääkin suht kriittisen asenteeni koirien ja kissojen ruokien suhteen ja jaksan asiasta ihan kyllästymiseen asti luennoida.
Syy asenteeseeni on siinä ettei minuun tehoa kaikenlaiset hienot mainoslauseet pussien kyljissä.
Yritykseni kautta on tullut törmättyä useampaankin tehtaaseen, joissa tehdään näitä muonia ja näistä tehtaista saisi tilattua ihan omilla säkeillä hienoa superhyperpremium muonaa myytäväksi.
Eli kun ihmiset vaihtelevat ruokamerkkejä siinä toivossa, että jos joku maistuisi omalle murrelle tai missille paremmin niin todellisuudessa se nappula on aivan samaa kamaa, mutta säkin ulkokuori vain vaihtuu.
Kaikkien pitäisi muistaa myös tsekata se, että mitä se ruoka oikeasti sisältää. Kuinka monessa eri muodossa sieltä löytyykään sitä maissia tai riisiä jne.
Monesti tuntuu, että ihan yhtä hyvin voisi kaataa koirien kuppiin Kellogg´s muroja.
Koira ehkä vielä eleleekin tuollaisella kasvispitoisella ruoalla, mutta entäpä kissojen märkäruoat, joissa on lihaa 4%. Kuinka monta purkkia pitäisikään syöttää, jotta se kisu oikeasti saisi tarvitsemaansa lihaa tarpeeksi.
Tosin kyllähän moni kissa elelee niilläkin ruoilla ihan hyvin ja hyvä niille ja onnea omistajille.

Vaikka olenkin tiettyä mieltä valmisruokamerkeistä niin en siltikään ole liian jyrkkä aihepiiristä.
Mielestäni koira voi aivan hyvin syödä jotakin nappularuokaa kunhan saa ruoan sekaan edes silloin tällöin lihaa ja öljyjä.
Kissoillekin ostelen kuivaruokia hieman merkkejä vaihdellen, mutta saavat päivittäin ihan oikeaa ehtaa lihaa ja se korvaa nämä kalliit märkäruoat.
Kissojen tapauksessa satsaan kuivaruokaan rahallisesti enemmän, koska se näyttää olevan ainoa tapa saada sinne ruokaan enemmän lihaa ja vähemmän kasvismössöä.

Kumminkin kerran tartuin Agrimarketin tarjoukseen ja ostin ison säkin tätä:

Hyvinhän tuo näyttää kissoille kelpaavan. Meillä ei ole turhan nirsoja katteja.

Mutta ihan sieltä pussin pohjalta ilmestyikin säilytysastiaan tällainen nappula:

Sininen tuntui erittäin kovalta palaselta, mutta en sitä lähtenyt kaapimaan esille jos valmistaja olisikin kiinnostunut itse nappulan tutkimaan.
Villi veikkaukseni oli, että näinköhän se on muovia.

Laitoin Joseralle viestiä.
Ensimmäinen viestini oli tietenkin hukkunut.
Muistutusviestiini vastattiin ja pyydettiin lähettämään kuva uudestaan.

Tähän tuli vastaus, joka meni näin:

Good Morning,

Thank you for the picture.

I showed this picture to my colleague, who is in charge of product quality.

She told me that this must be kind of plastic which comes with the raw material from our suppliers, e.g. slaughterhouses.

We do our best to avoid those particles in our products, but unfortunately we cannot rule it out in 100%.

If you have any further questions, please do not hesitate to contact me.

Eli heidänkin arvelun mukaan se sininen todellakin on muovia eikä ole edes mitenkään tavatonta, että näin voi käydä.

Tuollaista tavaraa syötämme ilolla kissoillemme.
Voihan kisut muutenkin syödä jos mitä, sitä en kiellä, mutta en siltikään haluaisi ihan ehdoin tahdoin syöttää muovia ruoan seassa!
Mahtaako asia lukea pienellä präntillä pussin kyljessä. Pitänee tarkistaa.
Sitoudunko syöttämään muovia kun ostan sen säkin.
Hieman sama kuin ihmisten ruoissa varoitellaan, että saattaa sisältää nilviäisiä.

Voitte myöskin arvata sen ettei tämä löydös millään tavalla paranna luottamustani valmisruokia kohtaan. 

Haluaisin olla omavarainen omien syömisteni suhteen ja se sama olisi ihannetilanne eläintenkin kohdalla, mutta eihän sellainen tule toteutumaan. Sillä keinolla ainakin varmasti tietäisi mitä sinne koirien ja kissojen suuhun tarjoaa.