Hääpäivä, hyviä uutisia ja yllättäin piharemppaa

Aivan paras seläntappajakombo on ensin tehdä piharemppaa ja kaivaa maata ja sen perään vielä pestä ja trimmata yksi puudeli. 
Mutta tuli puhdas koira ja kaivuu-urakka eteni. 
Oikeastaan olen sitä mieltä, että olen ansainnut vuoden naiskaivajatittelin ;)

Tuntuu olevan mahdotonta kameralla ikuistaa sellaista kuvaa, josta näkisi selkestä tilanteen. Kaikki näyttää vain samalta harmaalta eikä esimerkiksi korkeuseroja erota kunnolla...
Tämä kumminkin on se minun kaivuu-urakka. 
Kaivoin kaivonkannen esille (huonosti erottuu kuvista, mutta sininen levy on se kansi) ja nyt urakka etenee kohti taloa. Kaivo oli saven sisällä. Sen saven, jota roudattiin etupihalta. Lähemmäksi taloa tullessa maa on onneksi osaksi hiekkaa ja multaa ja siten helpompaa kaivaa. 
Alkuperäistä maatahan tuo hiekka ei ole vaan se on tuotu joskus rakennusaikana. 
Aitona ja alkuperäisenä tämä maaperä on kauttaaltaan ihan vain savea.

Onkohan olemassakaan sellaista konetta, jolla saisi kaivettua tällaisesta kohdasta... Vai onko niin haastava ettei ole muuta mahdollisuutta kuin jalkautua ja kaivaa itse. 
Aika iso homma vain ja sen tuntee kyllä kropassakin.

Entäpä hääpäivä. Paperi- tai pumpulihääpäivä, minusta pumpuli, miehestä paperi.
Hyvä ruoka, parempi mieli ja se toteutui.
Kaiken hyvän lisäksi sain vielä hyviä uutisia Zaran astutukseen liittyen, joten toivottavasti seuraavasta juoksusta meille tulee isovillapentuja.

Saatiin kuin saatiinkin etupihan remppaa eteenpäin!
Nyt se ei ole enää saviliejuläjä vaan jotakin ihan muuta.

Saatiin tilatut maa-ainekset ja urakka pääsee jatkumaan.

Jouduttiin kaivamaan vielä lisää savea pois, koska se oli yhtä "juoksuhiekkaa". 
Lopulta esille tuli kovempaa maata (eli savea). Sen päälle paksu suodatinkangas ja salaojaputki.
Salaojan ympärille sepeliä ja kangas päälle ja muualle mursketta.

Koko komeus pitää useampaan kertaan täryttää tiiviiksi, jotta kestää traktorilla ajelun.

Vielä lopuksi palaan sen verran puudelin trimmaukseen, että lupasin jatkoa uuden kuivaimen tarinaan ja kertoa miten Pitime tehoaa kuumaan kuivaimen letkuun.
Toimii!
Ei polta letku enää käsiä ;)

Maaliruisku testissä

Saimme testiin Boschin maaliruiskun, mallia PFS 3000-2 650W 350G/MIN. 
Harmillisesti tämä kesä on ollut tähän asti niin huono ja sateinen ettei ole ollut toivoakaan, että oltaisiin voitu toteuttaa kaikkia niitä maalauskohteita kuin alunperin oli tarkoitus.
Toivottavasti syksy on kuiva...
Pienen sateettoman hetken aikana tehtiin pikainen testi yhdelle väliovelle ja yhdelle korkealle kaapinovelle.
Olipa hyvä, että tehtiin testi ensin vain tuollaisille kohteille, koska hieman vielä vaatii harjoittelua tämä touhu :D
Itse maaliruisku kyllä toimii kuten pitääkin. 
Maalia olisi pitänyt laimentaa vieläkin enemmän ja ehkä hieman fiksailla säätöä, jolla määritellään ruiskutettavan maalin määrää.
Onneksi tuli harjoiteltua ensin.
Mies oli kyllä hyvinkin tietoinen millaista maaliruiskulla maalaaminen on, koska tarkoitus on entisöidä traktori ja sitä varten asiaan on jo perehdytty.
Mutta tähänkin voi toistaa samaa, että onneksi on ensin kokeiltu "ei niin tärkeisiin" kohteisiin. 
Nyt on jo suuri mahdollisuus, että traktorin maalaus onnistuu ensimmäisellä kerralla :)


Homma alkaa asianmukaisella suojavarustuksella.
Maalaus toteutettiin ulkona, mutta jos olisi sisäkohde niin suojausta pitäisi tehdä varsin paljon, koska maali todella ruiskuaa ympäristöönkin.

'

Alkuvalmistelut vievät aina oman aikansa maaliruiskutuksessa.

Itse laite oli helppo ja nopea koota (vaikka ohjeita silmäilessä tuli sellainen fiilis, että olisi monimutkainen laite, mutta ei se ollut).

Maali kaadettiin säiliöön sihvilän kautta, jotta ei maalikökköjä eksy koneeseen.

Siivilää ei tarvitse käyttää jos on avaamaton maalisäiliö käytössä.

Sen jälkeen maalia ohennettiin.

Tuntuu yllättävältä kuinka litkua maalin täytyy olla.

Maalaus oli todella nopea toteuttaa.

Jos alkuvalmistelut ottavat aikaa niin ottaa myös loppuvalmistelut.

Ruisku täytyy huolellisesti puhdistaa.

Toivottavasti vielä muitakin kohteita ehtii maalata tämän kesän aikana, mutta tällä hetkellä näyttää varsin huonolta.

Raparperi-juustokakku

Hieman erilainen juustokakku hyödyntäen kauden satoa, eli raparperia. 

Pohja:

400 g suklaisia digestivejä
70 g voita

Täyte:

500 g maitorahkaa
300 g maustamatonta tuorejuustoa
1 tl vaniljajauhetta
1,5 dl sokeria
0,5 dl perunajauhoja
3 kananmunaa

Raparperi-mansikkasose

250 g mansikoita
250 g raparperia

Hienonna keksit monitoimikoneessa ja lisää sulatettu voi.
Vuoraa irtopojavuoka leivinpaperilla ja painele pohja vuoan pohjalle.
Huom. ohjeen keksimäärällä tulee aika paksu pohja.

Keitä raparperit ja mansikat soseeksi ja soseuta sauvasekoittimella sileäksi.
Anna jäähtyä.

Sekoita maitorahka, juusto ja sokerit sekaisin. Siivilöi joukkoon perunajauho ja sekoita.
Vatkaa munista rakenne rikki kevyesti ja sekoita ne rahka-juustoseokseen vatkaimella kevyesti sekoittaen.

Kaada juustotaikina pohjan päälle.
Ota mansikka-raparperisosetta 1,5 dl ja tiputtele sitä juustoseoksen pintaan.
Vedä veitsellä juustoseoksen pintaa niin, että sose sekoittuu juustoseokseen ja lopputuloksena on marmoripinta.

Paista kakkua 175-asteessa noin 55 minuuttia.
Laita uunin lämpö nollille ja jätä kakku jäähtymään uuniin luukku raolleen.
Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi uunissa ja sen jälkeen anna viilentyä jääkaapissa vähintään pari tuntia.

Ota kakku huoneenlämpöön puoli tuntia ennen tarjoilua ja tarjoile loppu raparperi-mansikkasose sen kanssa.

nded tilaus, rakennekynsien geelit

Olen jo useamman kerran tilannut geelit Virosta, mutta nyt ihan vain puhtaasti hinnan takia päätin taas kokeilla millaisia nded:n geelit ovat.
Joskus aikoinaan sieltä tilasin, mutta en oikein pitänyt niistä geeleistä. Voi hyvinkin olla mahdollista, että geelien huono pysyvyys johtui vain omasta tekotavasta.
Nytkin on hieman huono hetki oikeasti mitään testata, koska vietän päivät lapion varressa eikä sellaista geeliä ole keksittykään, joka sellaista kestäisi.
Voi olla, että aidon tuloksen geeleistä voi tehdä vasta talvella :D

Vasemmalla on nded:n tilaus ja oikealla Ebaysta tilatut rakennegeeli sekä valkoinen geeli.

Sen voi kumminkin jo nyt sanoa nded:stä, että tilaus tulee nopeasti ja hyvin pakattuna. Kuten on aina ennenkin ollut.
Maksaminenkin on nykyään kätevää kun voi käyttää Paypalia.

Pavlova

Olin niin ahne possu etten muistanut kuvata kakkua ennen kuin vein sen tarjolle :D
Kuvassa jo puoliksi syöty kakku, mutta olipahan hyvää.

Tämä oli varsin hauska kakku, koska sen voi lähes vain unohtaa uuniin. 
En osaa edes sanoa kauanko se paistui, mutta useamman tunnin se uunissa oli.

Marenki:
4 kananmunaa
2,5 dl sokeria
2 tl perunajauhoja
1 tl sitruunamehua

Kuumenna uuni 100-asteiseksi. 
(Minulla uuni oli 120-asteessa, mutta todellisuudessa se saattoi olla vain 100-asteinen.)

Erottele keltuaiset valkuaisista.

Vaahdota valkuaiset vaahdoksi.

Lisää vaahtoon noin ruokalusikallinen kerrallaan sokeria koko ajan vatkaten. Itse käytin monitoimikonetta.
Kun sokerista on puolet jäljellä, sekoita sokerin joukkoon perunajauho ja lisää seosta ruokalusikallinen kerrallaan vaahdon joukkoon.
Vatkaa seosta kunnes se on kiiltävää ja kovaa.

Sekoita vaahdon joukkoon sitruunamehu.

Levitä marenki leivinpaperin päälle ympyrän muotoon.

Kuivata marenkia uunissa. Se ei saisi tummentua vaan vain kuivua pienessä lämmössä. 
Kaksi tuntia ainakin kuluu kuivatuksessa, mutta tämä oma taisi olla kolmisen tuntia.
Tarkempaa selostusta löytyy reseptistä, jonka mukaan tämän omani tein.

Täytin pavlovan hyvinkin yksinkertaisesti. Pohjalle tuli kermavaahtoa ja päälle tuoreita kotimaisia mansikoita. Piti lisätä päälle myös passiohedelmää, mutta se pääsi unohtumaan.

Sinihomejuustokastike pastalle

Resepti löytyi Valion sivuilta ja tällä kertaa en hirveästi sitä muutellut.

En vain käyttänyt Auraa, koska siitä en tykkää vaan valitsin sinihomejuuston Lidlistä.

Pastaa tai spagettia

1 dl pastan keitinvettä

1 paketti ilmakuivattua kinkkua

2 punasipulia

öljyä

3 rkl balsamiviinietikkaa

1 tl sokeria

200 g sinihomejuustoa

mustapippuria myllystä

Keitä pasta paketin ohjeen mukaan. Ota pastan keitinvettä talteen 1 dl.

Paista kinkut rapeiksi ja valuta niitä talouspaperin päällä.

Kuullota sipulit samassa pannussa kuin missä paistoit kinkut.

Lisää sipulien sekaan balsamiviinietikka, pastan keitinvettä 1 dl, sokeri ja pippuri.

Murenna sekaan homejuusto ja sekoita pasta kastikkeen sekaan ja tarjoile heti.

Murustele kinkkua pasta-aterian päälle.

Mustikkapiirakka

Täksi vuodeksi povattiin hyvää mustikkasatoa ja päätettiin, että nyt käydään mustikassa. Kuinka monesti siitä on puhuttu, mutta ei olla mukamas löydetty tästä läheltä mitään hyvää paikkaa, mutta nyt keksittiin paikka ja olihan siellä mustikkaa. Maasto vain oli hyvinkin haastava.

Ensimmäisenä piti tietenkin tehdä mustikoista piirakka ;)

Päästin itseni kerrankin helpolla ja käytin valmispohjan, jonka kerran laiskuuksissani pakkaseen ostin (ja luulin sen olevan suolaisen piirakan pohja..).
Pohjan päälle 5 dl mustikoita ja 1,5 dl sokeria (vähempikin olisi riittänyt), 3 rkl perunajauhoja ja 2 tl vaniljasokeria.
Paistoin 200 asteessa noin 20 minuuttia.
Lisukkeeksi vatkattua vaniljakastiketta.

Pikkupiirakka on pojan piirakka ja siihen ei ole käytetty sokereita :)

Terassiprojekti jatkuu ja nyt vuorossa terassilasit

Terassin aikaisemasta remontoinnista löytyy juttua täältä:

http://villanspoodles.blogspot.fi/2015/05/terassi-ja-parvekeremontti.html

Kaiken remontoinnin kruunaa terassilasit ja ne on nyt asennettu. 
Ai että tilasta tuli ihana! 
Tässä yksi aamu paistoi aamuaurinko suoraan terassille ja kuinka ihanan lämmin tilasta tulikaan. Sanoinkin heti, että tämä on se huone, josta minut jatkossa löytää :D

Koirat ja kissat tietenkin ensimmäisenä päivänä törmäsivät laseihin... Oppivat sentään yhdestä kerrasta varomaan.

Lasit tilattiin Alumasi Oy:stä ja palvelu on ollut erinomaista alusta loppuun.

Kiskot asennettuina:

Ja seuraavaksi lasit kiskoille:

Muutamassa tunnissa lasit olivat paikoillaan, joten voisi sanoa, että varsin nopeasti. 

Vielähän terassi ei ole valmis vaan esimerksi rappaus on tekemättä.
Terassilaudatkin pitäisi saada öljyttyä, mutta eipä sitäkään sateessa voi tehdä.

Eli projekti jatkuu yhä ja päivityksiä tulee sitä mukaan kun jotakin saadaan tehtyä.

Etupihaprojekti edistyy, vai edistyykö?

Voin aloittaa kirjoituksen sillä, että ei se etene.
Tämä kesä taitaa olla pahin mahdollinen kesä yrittää tehdä savipihassa töitä.

Tässä nyt kumminkin joitakin vaiheita.
Etupiha ennen traktorin vierailua:

Kun traktori on vieraillut pihalla on jälki jo eri.

Lapiointi on tullut jälleen tutuksi. Kaikkialle ei isolla traktorilla pääse, joten käsinkin joutuu rinnettä muovaamaan haluamakseen.
Tämä kuva on muuten yhdeltä niistä ainoista lämpimistä päivistä... Oli sen verran lämmintä, että jopa housujen lahkeita piti rullata ylös.

Etupihan maat on nyt kaivettu pois ja uusi rinne on muotoiltu siihen malliin, että siihen pitäisi seuraavaksi saada multa ja nurmi.
Rinteen alaosan saviliejua on pakko kaivaa pois, koska se on tällä hetkellä niin huonossa kunnossa, että se on kuin juoksuhiekkaa. Tänään esimerkiksi jouduin kaivamaan itseni sieltä pois! Saappaat vain yksinkertaisesti upposi ja upposi syvemmälle.

Kun tuo lieju saadaan joskus pois levitetään tilalle paksu kangas ja sen päälle murske, joka tärytetään tiiviiksi. Sen jälkeen alueella voi taas traktorilla tarvittaessa liikkua ja saataisiin siirrettyä multa "etelärinteeseen".
Myöskin taloon tulevat syöttö- ja puhelinkaapeli pitää vielä siirrättää muualle, koska ovat nyt huonossa paikassa.
Niin ja salaojituskin tekemättä.
Toki myös pihakivet pitää latoa takaisin.
Onhan siinä hommaa.
Pieni projekti on hitusen paisunut.
Eipä siinä mitään, mutta koko alapiha on vielä tekemättä :D

Projekti jatkuu...

Hihnoja näyttelyyn ja käyttöön

Punonta-askartelu vain jatkuu :)

Tämä kultainen on tarkoitettu näyttelyhihnaksi chihuahualle.

Ja tämä pinkki-lila on ajateltu ihan arkipäivähihnaksi ja siksi siihen on punottu myös käsikahva. Pituuttakin on enemmän kuin näyttelyhihnoilla.

Villakoirakranssi

Sellainen ihanuus tuli väsäiltyä ystävälle. Ideana se, että hänellä on musta isovillakoira, joka kantaa myös aprikoosia väriä sukunsa puolesta ja siksi seassa yksi aprikoosikin villis.

Kutistemuovivaihetta en näemmä valokuvannut ollenkaan, mutta kranssin pienet villakoirat on tehty siitä. Iso villakoira on askartelumassasta.
Kaikki massat, kutistemuovit ja maalit ovat Sinellistä.

Itselle olisi tarkoitus askarrella samanlainen, mutta en osaa päättää missä väreissä ;)
Muuten kuin tuon ison villiksen osalta on päätetty, että se on aprikoosi.

Vauvalle jälleen pöperöitä. Kanaa ja "makaronilaatikkoa"

Tajusin tässä yksi päivä, että olen tehnyt useamman kerran peräkkäin "lihapataa" hieman vain muutellen kasviksia, joita siihen käytän.
Fiksua olisi keksiä jotakin vaihteeksi kanasta. 
Tällaisen yhdistelmän keittelin:

kanafileitä noin 3 kpl (nämä olivat pieniä fileitä)
2 porkkanaa
pala kesäkurkkua
1/2 paprika
1 dl pakastemaissia
1 kevätsipuli
1 omena
riisiä
pieni ripaus pippuria
pari lehteä tuoretta basilikaa
hippunen tuoretta timjamia

Heti alkuun tällainen huomio huomio huomio.
Kun teen näitä aterioita en laske mitenkään tarkasti, että saakohan lapsi nyt aterialle suositusten verran lihaa. Jos niin haluaisi tehdä niin helpointa olisi tehdä erikseen kasvisoseet ja lihat ja pakkasesta ottaa aina juuri oikea määrä sitä lihaa per ateria.
Mutta ei lapsen syöminen voi olla niin haastavaa vaan pakko on selvitä maalaisjärjelläkin näiden määrien suhteen.

Ruoka valmistui niin, että kattilaan vesi kiehumaan (noin puoli litraa vettä alkuun) ja kanat sinne kiehumaan. Jonkin verran kanastakin irtoaa vaahtoa, jonka kauhalla kauhon pois.
Tämän jälkeen sekaan voikin jo laittaa porkkanat ja noin viiden minuutin päästä kaikki muut aineet. Ennen riisin lisäämista lisäsin vähän vettä. Vesitilannetta kannattaa seurata keittämisen aikana.
Kun riisi on kypsää on ruoka valmista.
Viimeisenä soseutus.
Huomiona vielä, että kaikki raaka-aineet on pilkottu pieniksi, jotta kypsyvät nopeasti.


Tein jo aiemmin yhden makaronilaatikon, joka valmistettiin uunissa. Se meni kumminkin liian kuivaksi, joten ajattelin toteuttaa laatikon kattilassa keittämällä.

vettä
n. 200 g jauhelihaa (nauta)
täysjyvämakaronia
1 kananmuna
puolikas paprika
1 kevätsipuli
pieni ripaus pippurimyllystä

Jälleen ensin vesi kiehumaan ja jauheliha sinne kypsymään sekä siitä tulevan vaahdon kuoriminen pois. Sen jälkeen pieneksi pilkottu paprika sekaan ja muutaman minuutin kiehutus.
Sen jälkeen voi lisätä kananmunan ja makaronit ja antaa kieuhua kypsäksi, eli noin 10 minuuttia.
Minä toteutin ruoan näin vaikka periaatteessa makaronit keitetään runsaassa vedessä ja kaadetaan vedet makaronin seasta pois.
Minulla oli nyt vähän hillitympi määrä vettä, joten ei jäänyt mitään mitä pitäisi kaataa pois vaan se jäljelle jäänyt vesi oli juuri riittävä kostuttamaan sosetta.
Viimeiseksi taas soseutus, purkitus ja pakastus.