Chihupentuja

Kauan odotettu D-pentue syntyi lauantaina 25.11.2017.

Kirjoittelen vielä myöhemmin Diorin synnytyksestä, mutta tässä alkuun pentumainos :)

Organix lastenruoat tuotetestaus

Pääsimme mukaan Organix lastenruokien testiryhmään ja siitähän lapset olivat hyvin innoissaan ja ruoat maistuivat loistavasti.
Erityisesti arvostan pusseissa olevia vaihtoehtoja, koska lapsilla on jo sen verran ikää, että osaavat itsenäisesti pusseista siististi imeä sisällön. Pusseja on helppoa kuljettaa hoitolaukussa mukana eikä syömiseen tarvitse esimerksi lusikkaa.

Meille testissä mukana olevat vaihtoehdot toivat mukavaa vaihtelua aamiaiseen sekä välipaloihin.

#organixjustbuzz #organixjust

Kun reseptin kuva ei vastaa todellisuutta

Kyllä eilen hieman huvitti kun lasten kanssa valmistin miehelleni synttärikakkua. 

Tällainen oli mielikuva lopputuloksesta:

Kuva otettu: https://www.soppa365.fi/reseptit/juhli-ja-nauti-jalkiruuat-makea-leivonta/sitruuna-lakujuustokakku

Ja tämä oli lopputulos :D

Reseptin kuvan perusteella en heti arvannut mitään "ihmeellisyyttä", mutta kun luki reseptiä eteenpäin ja marengeista piti tehdä sormenpään paksuisia... Eli joko tekijällä on ollut todella isot sormenpäät tai sitten kuvan kakun täytyy olla todella pieni jos marengit ovat siihen nähden noin isoja.

Kun valmistin kakun pohjaa niin vahvistui, että nyt todellakin pitäisi käyttää todella pientä vuokaa jos pohjasta pitäisi tulla niinkin paksu kuin kuvassa!
Itsellä ei ole edelleenkään monia erilaisia vuokia, joten pakko oli vain käyttää pienintä "normaalia" vuokaa ja pohjataikinahan oli siellä ihan lättänä lätty.... Joka ei ihme kyllä palanut uunissa.

Hämmästyttävää oli, että täytteen määrä olikin niin iso, että sehän täytti vuoan ihan täyteen.
Eli mikä ihmeen idea, että täytettä olisi jäänyt ylimääräiseksi siinä jossakin oikean kokoisessa pienessä vuoassa..  Tai ehkä jos olisi myös samalla korkea vuoka niin sitten täyte olisi mahtunut.
Kuten epäilinkin niin neljä liivatetta ei riittänyt kunnolla hyydyttämään kakkua vaan kakku valui pikkuhiljaa pitkin pöytää.

Mutta hei, maku oli ihan jees, vaikka sitäkin vähän epäilin :D
Tuskinpa siltikään on tarvetta enää koskaan uudestaan tätä testata. Siksi en varsinaista reseptiäkään jaksa tähän naputella, mutta sehän löytyy kuvatekstin linkistä jos ja kun te muut haluatte kokeilla.

Purina ONE Small Dog Active testaus chihuahualle

Olimme mukana testaamassa Purina One Small Dog Active ruokaa kolmen viikon ajan.
Alunperin ajattelin, että syötän sitä vain Dior chihuahualle, mutta koska ruokaa tuli sen verran paljon niin syötin sitä myös keskikokoiselle villikselle Zimille. 

Meillä on aktiivista elämää, joten aktiivisen koiran ruoka on ok meidän käyttötarkoitukseen. Tosin juuri tällä hetkellä Dior on hieman pullukka :D Se on ollut paikalla omalla ruokakupilla, mutta myös muiden... Noh äkkiä se siitä onneksi taas laihtuukin kun hieman vähentää ruokamäärää (tai vahtii ettei varasta muiden muonia).

Koostumuksesta sanotaan näin tuotteen kotisivuilla:
Purina ONE Small Dog < 10 kg Active, runsaasti kanaa, sisältää riisiä Kuivattua siipikarjaproteiinia, vehnää, kanaa (14 %), eläinrasvaa, gluteenia, kuivattua sokerijuurikasta, riisiä (4 %), kasviskuitua, soijajauhoa, uutetta, maissia, glyserolia, kivennäisiä, propyleeniglykolia, maissisuurimoita, mallasjauhoa, kalaöljyä.


Siipikarjaproteiinihan tarkoittaa mitä vain siipikarjaa ja mitä vain osaa linnusta. Vaikka sulat, jalat ja sun muut.
Periaatteessa olenhan itsekin antanut koirille ruoaksi kokonaisia kanoja (tosin olen sulat poistanut ettei ne niitä kao).
Mutta en haluaisi, että koira syö ruoassaan mahdollisesti jopa pelkkiä sulkia proteiinina.
Omat ruokintakriteerit täyttyisivät jos tätä ruokaa syöttäisi 50/50 menetelmällä. Eli puolet lihaa ja puolet kuivaruokaa.

Hyvin ruoka maistui. Toki meillä ei nirsoile tällä hetkellä kuin toyvillis Chanel. Jätökset eivät näyttäneet olevan sen isompia kuin ennenkään.
Tässäkin Purinassa on tuoteselosteessa tuo jokin mielenkiintoinen "uute". Mitä lie... :D 

#smartson #purinaonesmalldog #testimonial

Operaatio rinne ja kasvimietintöjä

Rinnettähän tällä tontilla riittää.
Aikoinaan ajattelin vain, että multa rinteisiin ja nurmikonsiemen pintaan ja siinä on rinneongelmat ratkottuna. Eipähän olekaan.
Multaa ei ole ihan yksinkertaista saada pysymään paikoillaan näin jyrkässä maastossa plus rinteistä nurmikon leikkaaminen on järkyttävää puuhaa.
Nyt olen päättänyt etten aio jatkossa tuhlata kesääni siihen, että kuljen rinteestä rinteeseen trimmerini kanssa ja yritän pitää nurmea tai rikkaruohoja lyhyenä.

Vasta tänä vuonna olen ymmärtänyt maahumalan kätevyyden. Sitä on täällä kasvanut aina, mutta olen mieltänyt sen rikkaruohoksi, hups...
Nyt olen siirrellyt maahumalaa vähän sinne ja tänne. Se tuntuu olevan aika kiitollinen siirrettävä. Olen pohjaksi laittanut multaa tai ihan vain hiekkaa, päälle maahumalan taimia niin, että yritän juurikohtia upotella pohjamateriaaliin ja mahdollisesti vielä ripottelen päällekin kevyesti maa-ainesta.
Tähän mennessä kaikki ovat lähteneet kasvuun ja toivottavasti kestävät talvenkin yli.

Bongasin myös, että viitapihlaja-angervo on joillakin suoranainen kirous innokkaan leviämisen takia ja siihen ajatukseen heti tartuin. Angervoja etsiessä sain vinkin, että vielä parempi olisi vuohenkuusama. Sen pitäisi peittää maa niin hyvin ettei rikatkaan tule läpi.
Joten nyt pahimmassa rinteessä on vuohenkuusamia (jotka nyt näyttävät hieman kuolleilta, mutta toivottavasti siitä tokenevat) ja pihlaja-angervoja. 

Aika näyttää voitanko vihdoin rinteen vai voittaako rinne taas minut ;)

Syksyksi on tulossa iso projekti, koska pitäisi aloittaa autotallin rakentaminen. Koska aloitus on venynyt lupien kanssa niin ollaan jo tallin ympäristöä laitettu kuntoon istuttamalla pitkä rivi kartiotuijia.
Tuovat hieman näkösuojaa etteivät kaikki jatkuvasti kurki pihamaalle.

Ensimmäinen kasvattitapaaminen

Viikonloppuna puutarha oli täynnä villapalleroita sekä chihuja, sillä järjestin "pentu"tapaamisen kasvateilleni.
Oli aivan ihana päivä ja kiitos siitä kuuluu kaikille osallistujille!

Hieman kuvasatoa päivästä. En ehtinyt ottamaan kuvia ollenkaan niin paljoa kuin mitä oli tarkoitus... Onneksi muut ottivat kuvia myös, joten tilanne ei ole ihan kamala.

Emo edessä ja pentuja takana <3

Emo Prada ja jälkeläinen Kida

Yksivuotissynttäreiden fiilistelyä

Meillä juhlittiin tyttäremme yksivuotissynttäreitä viikonloppuna ja tässä hieman fiilistelykuvia ruokatarjoilusta.

Valkosuklaiset mustikkacupcaket

Raparperimarenkipiirakka

Serranokinkkua leipätikkujen ympärillä + hunajamelonia

Patonkia + tuorejuustoa-kinkkua-paprikaa

Patonkia + vihreää pestoa-basilikaa-kirsikkatomaattia-mozzarellaa

Korvapuusti- sekä murokeksit

Kinuskitäytekakku, jonka täytemakuna myöskin kinuski.
Yksisarvinen koristehahmo sokerimassasta muotoiltu.

Pieni vesiaihe kiviteemalla

Joskus vain on sellaisia ikuisuusprojekteja, joiden aloittamisessakin kestää ikuisuus. 

Hankin pumpun ja vesiputousvesiaiheen jo silloin kun tänne muutimme, eli yli seitsemän vuotta sitten.
Ei vain ole ollut sellaista kohtaa pihalla, johon raaskisi tehdä mitään erityisen kiinteää koristusta. Täällä kun traktori pyörii milloin missäkin minkäkin asian takia :D

Mutta sitten yht´äkkiä tuli se ajatus, että nyt tuohon se vesiaihe!

Pihasta löytyi sopiva rinnekohta ja sähköäkin pumpulle saisi suht läheltä. Seuraavaksi levittelin kankaan rinteeseen. En edes muista millä nimellä kyseinen kangas on ostettu, mutta sen verran vahvaa se on ettei siitä läpi mikään kasva.
Vesi on rakennuspaljussa, joka aiemmin toimi ankka"lampena". Ympärille rakentelin suht korkeilla reunoilla vanhoista pihapuulaatoista aitauksen, joka toimisi turva-aitana lapsia ajatellen. Aitaus on maalattu harmaalla puuöljyllä.

Vesiputouksen sommittelin paikoilleen ja kivillä ankkuroin sitä pysymään paikoillaan tai nostin palasia oikeaan kulmaan.  Pumpulta virittelin puutarhaletkun vesiputouksen alkupäähän ja letkun päälle kasasin kiviä, jotta letku jäisi piiloon.
Seuraavaksi sommittelin pihalta löytyneitä kiviä rinteeseen. Tämähän on vähän sellainen loputon työ, koska aina vain löytyy sellaisia kiviä, jotka sopisivat vesiaiheen ympärille.
Toisaalta mikään ei estä etteikö sitä voisi jatkaa laajemmaksikin. Ja toisaalta vähän siitä vielä kiviä puuttuukiin tai jos ei niitä jaksa enää kerätä niin kankaan voi aina leikata pienemmäksikin.

Sen verran koukuttavaa se kivien asettelu kumminkin on ollut, että olen jättänyt kangasta leikkaamatta ja jätän varauksen laajennukselle.
Lähinnä haluan nähdä kuinka hyvin rakennelma pysyy meillä kasassa vai juokseeko koirat sen yli rinteessä touhutessaan ja samalla vierittävät kiviä pois. Vielä ovat ainakin väistäneet, mutta väistävätkö aina.

Muutaman reiän tein kankaaseen ja istutin kivikkokasveja. Kivien koloja täytin valkoisella koristemurskeella sekä rautakaupasta hain muutaman isomman valkoisen koristekiven. Niitä haluan vielä lisää ilmettä piristämään, mutta epäilen vain, että Suomen oloissa ne lopulta vihertyvät jonkin sammaleen tai vastaavan takia, joten ihan heti en niitä kilokaupalla osta vaan kokeilen pienemmällä määrällä.

Tämä oli hauska projekti. Vesiaihe on myös sijoittunut niin, että sen näkee helposti. Se on etupihalla ja lisäksi lapsien keinut ja hiekkalaatikko ovat lähellä. Tällaista koristetta ei nimittäin välttämättä kannata piilottaa pihalla sinne missä ei vietä aikaa, koska eihän siitä silloin iloa ole. Pumppu kuluttaa aivan turhaan kallista sähköä jos veden lorinasta ei voi nauttia helposti muiden pihapuuhasteluiden lomassa :D