keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Azawakh saapui tiimiin

En ole koskaan pettynyt koiriin, joita minulle on tarjottu ja nyt kun sattui niin hyvin, että juurikin se rotu, jota olin jo muutenkin päässäni haaveillut, oli tarjolla niin päätin hypätä tutustumaan vinttikoirien maailmaan.
Olen jo pitkään ihastellut vinttikoiria. Jo siitä kun lapsena läheisessä talossa asui saluki, jota alueen lapset saivat ulkoiluttaa. Tai lukuisat kerrat kun olin vinttikoiraradalla katsomassa juoksukilpailuita.
Ties kuinka monta kertaa olen katsonut läpi kymppiryhmän koirat ja noin vuosi sitten sieltä jotenkin erityisesti iski azawakh.
Näin se elämä kuljettaa ja nyt sohvalla selkäni takana nukkuu pieni vinttikoiran alku :)









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti